valomerkki-Anna-Leena-Harkonen

Valomerkki – Anna-Leena Härkösen hämmentävä uutuuskirja

kategoriassa kirjat 0

Valomerkki kirjan nimenä antaa jo viitteitä siitä, että kirjassa mennään kohti elämän peräkammareita. Kirjan päähenkilö – kirjailija – kokee voimakasta luomisen tuskaa, ahdistusta, väsymystä, tyhjyyttä ja kirjailija pelkää masentuvansa. Härkönen kuvaa vahvasti luovan ihmisen tunnetiloja, viluista haahuilua ahdistuksen seassa ja sitä miten kirjailija pitää sitkeästi kiinni arjen rutiineista tekemällä miehelleen joka ikinen päivä lämpimän aterian, kun mies tulee töistä kotiin. Kirjailija muistaa lähteä myös lenkille, kun mieli väsyy ja ajatukset takkuilevat.

Kirja ei ole avainromaani, vaikka Härkönen on itse kertonut kokeneensa masennusta ja väsymystä vuosien mittaan. Oletan, että sangen moni luovan työn tekijä tai luovuutta omaava tunnistaa tyhjyyden, uupumuksen ja ahdistuksen tunteet – joko ennen luovan prosessin alkua, sen kuluessa tai sen jälkeen. Luovat aivot vain toimivat niin.

Kirjan kirjailija viettää syntymäpäiviään läheisten ystävien kanssa ja hän kysyy ystäviltään apua asiassa, joka on äärimmäisen vakava, järkyttävä ja suorastaan kauhistuttava. Ystävät reagoivat eri tavoin, mutta kaikki ovat hämmentyneitä ja syystäkin. Kuka auttaisi ystävää, joka haluaa kuolla ja tehdä itsemurhan?

Valomerkki on mustan huumorin kirja, jonka peruspoljennossa on kuitenkin oikeaa ahdistusta ja masennuksen pelkoa. Näin minä lukijana sen koin. Kirja ravisuttelee tabuja ja kirjailija pohtii myös arjen kummallisuuksia ja maailman menoa, joka on uudessa vaiheessa muun muassa laajan pakolaiskysymyksen vuoksi.

Kirja hämmentää asioita Härkösen tapaan ja välistä hämmennyin, vaikka paljon hymyilinkin ja jopa nauroin tekstin äärellä. Härkösen dialogi on taas kerran railakasta ja aitoa, ei ollenkaan paperinmakuista. Dialogi kannattelee ja terävöittää kirjaa, joka ehkä voisi muuten ajautua ahdistuksien synkkiin hetteisiin.

Anna-Leena Härkönen
Valomerkki
Otava 2017

 

Kommentoi artikkelia